torstai 21. helmikuuta 2013

Kissan viikset



naukaisin älämölön suoraan äiskän korvaan! Että miksikö? No siksi että aamu-uninen äiskäni kieri petissään pitkälle aamupäivään. Ja siksikin, että tiesin kaapissa olevan kalaherkkua, mutta en saanut ovea auki. Ja vaikka olisinkin päässyt Laziin käsiksi: töpöt kynteni...tiedätte mitä!

Mietin patterilla tunteja mitä teen. Nälkä kasvoi kasvamistaan. Hiukoi hiksesti. Suuta kuivasi. Suolet kurahteli. En kestänyt kidutusta. (siltä tuntui) Hyppäsin aimo loikalla makkariin. Pomppasin äiskän tyynylle ja kailotin korvaan käskyn.

Äiskä kimposi sängyn reunalle. Säntäsi keittöön ja tarjoili lohta lohdukkeeksi.

Nam!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti