torstai 27. helmikuuta 2014

Pyykkipäivää viettänyt äiskä

näki tähtiä, kun huomasi Banzon pissineen juuri vaihdetuille lakanoille vuoteeseensa. On on meillä molemmilla omat laatikot putipuhtaina veskissä, enkä mä; en koskaan mene asioimaan äiskäni sänkyyn. Herroilla näyttää olevan ikioma tyylinsä ja sen seurauksena emme pääse enää makkariin. Et risoo. Risoo vietävästi. Niin vietävästi et annoin Banzolle kyytiä iltasella. Tavallisempaa on kuitenkin olla itse kyytiläisenä. Pakko tunnustaa. Rehellisyyden nimissä.

Mä romahdan!

ja Banzo

isännän elkein meidän kaksiossa.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Valkopartainen Banzo muutti kaksioon

Apuaaa, huusin äiskälle, kun Banzo kaksin jäätyämme päätti ottaa multa luulot pois. Ja otti kans.
Äiskälles et sitten kerro, se uhkaili, kun kuulimme avaimen kääntyvän lukossa. Äiskä tuli mukanaan lastenrattaisiin käärityt matot. (löytö kirpputorilta) Mun ei tosiaan tarvinnut kertoa mitään. Vatsa oli tehnyt tepposet ja eteisen mattoa koristi monen monta laattaa.
Se tästä.
Nyt taas kone uhkaa lopettaa toimintansa.
Äkkiä
julkaise
katsotaan kuinka käy

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

tiistai 18. helmikuuta 2014

Lintupaisti

sanoi äiskä, kun mourusin aamulla ruokaa. Leluraato oli maannut viikkoja sängyn alla. Imuria on kyllä käytetty ahkerasti. Raato karttelee suutinta. Pyrähtelee siivilleenkin, päätellen siitä ettei ole tarttunut imuun.
Mä en tykkää koko otuksesta. Inhokki numero yksi, aattelin; hyvä, että pysyy piilossaan.

Ja aamulla; äiskä onnistui kaivamaan sen esiin. Nakkasi nekkuni eteen, mouruten otsikon sanoin: LINTU PAISTI, lintupaisti.

Yökkäsin ja käskin äiskän viedä herkkunsa kompostiin. Ja sehän vei!

Iltaruuaksi sain Sheeban taimenta liivatteessa ja jälkkäriksi maitonappeja.

Turkki on harjattu, kynnet napsittu ja ylistetty niin ihanan ihanaksi kissukaksi!


maanantai 17. helmikuuta 2014

Arki ja maanantai

eikä mikään ole muuttunut sitten eilisen.
Katsotaan pikkunokosten jälkeen!
Katsotaan, katsotaan, naukaisi äiskäkin.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Milloin olympialaiset loppuu

naukasin. Kai viikon päästä, naukaisi äiskä. Kai, kysyin?  Kai, vastasi äiskä. Ootko seonnut, jatkoin. En, en kai, äiskä mutisi, katse tiiviisti ruudussa.

Onneksi mulla on tämä uusi makuualusta ja ruokaakin aina kupeissa. Halutessani voin laskeutua äiskän viekkuun. Silityksiä tulee harvakseen. Turkkia ei oo harjattu viikkoon. Paperit vaihdetaan. No, ei kai mulla oo valittamista. Elämä se senkun jatkuu, jatkuu, jatkuu..

lauantai 15. helmikuuta 2014

Nanna yökylässä

ei nyt
vaan
viikko sitten
ja kuinka ollakaan
mä menetin piiloni
miks aina mä
no siks; vastasi äiskä
no siks ei oo mikään vastaus, naukasin
keksi parempi
ajatteleminenkaan ei ole kaksiossa kiellettyä kissanassu

en kestä kissanassuttelua, en, en

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Posti toi

lisää Kalajoki Lehtiä. Mikä äiskän on ollessa, kun lukemista riittää. Lisäksi luukusta kolahti mainospino, Kirkko ja Kaupunki, kaksi äänikirjaa, ystävänpäiväkortti Anna-Liisa serkulta, -ja- ei kai muuta.
Tähän saakka on vältelty olympialaisia, mutta tänään repesi  jo aamusta. Äiskä heräsi kuudelta. Nautti hitaasta elostaan. Antoi mullekin murkinaa ja sitten: televisio on lähettänyt vuoroin femmaa tai kakkosta, frontteja, paippeja, maaleja, pomppuja, liitoja, luistoa ym. ym. En mä jaksa innostuu. Ja onhan mulla nuo lehdet. Ensin luen, sitten pissin ja pussitan! Heh, heh!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Nannan ja mummun lumiukot

mä en edes nähnyt niitä
en luonnossa
en kuvissa
valkea häikäsi
hahmotus hämäsi
vetiset silmät aristi

seuraavana päivänä paikalta löytyi kolme porkkanaa ja lumiläjät
tänään vesilammikot - kai!

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Ulkoilua ulkoilua

oli tarkoitus ulkoilla äiskän
vaan kuinkas kävikään
juuttui syliin lämpöisen sohvan
luurit korvillaan

mie miukasin viimein hälle: sua Esteri odottaa

ja niin nyt kaksiossa
lakanoil liputetaan

Että se niistä Runebergin tortuista ;-)

Päivät mataa

joskus mataa
ja toisinaan ei!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kaappasin tämän kysymättä

tunnustaa äiskä ja yrittää vierittää syyn mun niskaan. Mut ku piti opetella lainaamista ja vielä tekstin lisäämistä kuvaan. Tallentaminen takkuaa: apuaaa...

On aika herätä

                                ÄISKÄÄÄÄÄÄ....

lauantai 1. helmikuuta 2014

Aaveita kaksiossa





vai mitä ihmettä täällä tapahtuu? Äiskä väitti, että valoilmiöt johtuvat sataneesta lumesta ja mun mielikuvituksesta. Päiväni kului salapoliisin tehtävissä: mitään ei ole selvinnyt, ainakaan vielä. Help mi!

Kotitalomme peikot oudosti valaistuina