lausui äiskä, saavuttuaan lyhyeltä lenkiltään pikkumetsän poluilta.
Olin kerjännyt messiin: ts. naukaissut ovenraossa: mua pelottaa jäädä yksin!
Ja äiskä siihen, iso kissa, pärjäät kyllä!
Olipa empaattista, mourusin oven takaa!
Kuulin hissin oven lonksahduksen, tassutellessani turvaan makuupussiini sohvalle.
Isis tuli uneen. Päitä poikki. Mitä, mitä? Äiskä luki lauantaina Hesarin kuukausiliitettä. Ääneen mulle. Olipa tylyä. Kissalleen kasasi painajaiskuorman.
Toki äiskä
tajusi pelkoni
ja
palattuaan lenkiltään
silitti pelot pois!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti