Neljästoista luukku

rauhallinen päivä, vaikka viime yö meni tuulien aiheuttamaa räminää kuunnellessa. Mä ihmettelin makkarin seinälle piirtyvän valojuovan hyppelyä ja unohdin jopa yösyömisen.
Äiskä kääntyili kyljeltä toiselle. Ravasi ympäri kaksioo ja nukahti vihdoin aamulla.
Aamupala ei maistunut kummallekaan.
Viikon aikana kertyneet ilmaisjakelulehdet ja hesari riittivät ajankuluksi pitkälle iltapäivään. Joululaulujakin kuunneltiin. Hiukan äänikirjaa ja uutisia yön myrskytuhoista. Äiskä järkyttyi pahoinpidellyn, vain vaipoissa olleen taaperon löytymisestä pusikosta Kirkkonummelta. Niin minäkin!
Sanattomaksi tässä menee...