torstai 28. marraskuuta 2013
Työkavereita vuodelta 1971
äiskäni kuunteli koko päivän Rosenbergin teosta; Lyhyt pysähdys matkalla Auschwitzista.
Muistoja tulvi mieleen. Kuvan keskimmäinen työkaveri selvisi Israeliin keskitysleirin kauhuista.
Pakkotyö ja numero käsivarressa pelastivat hänet kaasukammiosta.
Äiskä ei ole unohtanut Rifkaa!
Muistoja tulvi mieleen. Kuvan keskimmäinen työkaveri selvisi Israeliin keskitysleirin kauhuista.
Pakkotyö ja numero käsivarressa pelastivat hänet kaasukammiosta.
Äiskä ei ole unohtanut Rifkaa!
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
Lamppuostoksilla
äiskä huomasi Tiimarin ikkunassa lapun, jossa luki: 90% alennus lasten synttärirekvisiitasta. Jotain löytyikin, ilmapalloja, kynttilöitä, heppahattuja, lautasliinoja ym, eikä hinta hirvittänyt; 2,15 euroa. Lampuista Olson laskutti niin kuin kaikki tietävät käypää hintaa ja mun sapuskat Lidilissä olivat hmmm... kai kuitenkin edullisempia kuin lähikaupassamme.
Saimme neljä uutta kirjaa kuunneltaviksi.
Pakkasia odotellen ja toivoenkin. Viivi ja Äiskä.
Saimme neljä uutta kirjaa kuunneltaviksi.
Pakkasia odotellen ja toivoenkin. Viivi ja Äiskä.
maanantai 25. marraskuuta 2013
Apua, apua kiljuin ja pakenin kaksion ahtaimpaan soppeen
sopesta, soppeen, sohvan taa, bookkihyllyyn, sängyn alle ja lopulta äiskän syliin. Neljä miestä valtasi meidän kaksion. Irrotteli paloja ikkunan pielistä. Tunki letkuineen ilmanvaihtokanaviin. Pesi ja puleerasi laitteita.
Ja lähti yhtä rivakasti kuin olivat tulleetkin.
Mutta ropina katolla ja seinissä jatkui. Tuntitolkulla. Melkein iltaan asti.
Nyt kaksion ilmastointi soittaa sulosävelmää. Pölypallot leijailevat veskin ovenraosta puhtoiseen "tööttiin" Astmapiiput laitetaan tauolle. Ehkä. Ehkä ei!
Mut raikasta on!
Ja lähti yhtä rivakasti kuin olivat tulleetkin.
Mutta ropina katolla ja seinissä jatkui. Tuntitolkulla. Melkein iltaan asti.
Nyt kaksion ilmastointi soittaa sulosävelmää. Pölypallot leijailevat veskin ovenraosta puhtoiseen "tööttiin" Astmapiiput laitetaan tauolle. Ehkä. Ehkä ei!
Mut raikasta on!
lauantai 23. marraskuuta 2013
torstai 21. marraskuuta 2013
Päivät ovat
kuluneet äänikirjoja kuunnellen, myrskyjä ja sateita pidellen, äiskää ootellen, kutiavaa nahkaa raapien ja kaluten, mattoa pieksäen, verhoja repien, herkkuruokia ahmien, nukkuen, nukken ja nukkuen.
Olen kuullut, Renatan sodan, Munron, Liian paljon onnea, Westön, Kangastus 38, Äidin lokikirjan, Globaali kamppailu oikeudesta veteen ja ja varmaan muitakin kirjoja, mutta kuten äiskäni minäkin unohdan kuulemani tai lukemani opukset valitettavan pian ja kuten äiskäni minäkin nautin kuulemistani tarinoista ja asioista, jopa opin jotain, mutta, mutta kai meidän on aika mennä testauttamaan mikä aivoissa mättää, kun lähimuisti ei enää toimi kuin ennen.
Katsotaan kumpi meistä joutuu omaishoitajaksi. Kissana saattaisin olla tehtävään sopiva. Myötäeläin äiskälle!
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
maanantai 11. marraskuuta 2013
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
lauantai 9. marraskuuta 2013
torstai 7. marraskuuta 2013
tiistai 5. marraskuuta 2013
maanantai 4. marraskuuta 2013
Misun pentuja ja Janne Typössä
kysyin äiskältä ketä kuvassa on?
Kamalaa naukaisin, kun äiskä kertoi kissansa Misun kohtalosta. Onneksi mun historia on melko mukiin menevä: äiskä adoptoi mut kaksitoista viikkoisena. Typössä kävin vain kerran: sillä reissulla opin hitusen vapaan kissan elämästä. Kiersin lähimetsän, saalistin kärpäsiä, tein elämäni leiskauksen taivaan tuuliin, vältin välikohtauksen naapurin kissojen kanssa pakenemalla häntä koipien välissä talon alle, vintillä nuuhkin menneitten aikojen tuoksuja ja lemuja, raavin pärekattoon nimmarin, törmäsin kuolleeseen hiireen ja paljon muuta.
Misun elämä ei ollut pitkä, mutta paljon pitempi kuin äiskän toisen kissan Petterin. Äiskä luki mulle kirjoittamansa tarinan Petteristä, voi pientä kissapoikaa, osasi jo pyydystää paisteja, mutta joutui ihmispyydystäjän saaliiksi. Mua niin itketti kun kuulin tästä!
Kuvassa on Misun kolme poikasta kesällä 1988.
Äiskän ja poikansa Jannen ensimmäinen loma Typön autiotalossa! Kuvan kamarissa taas syntyi äiskä vuonna 1945.
Kamalaa naukaisin, kun äiskä kertoi kissansa Misun kohtalosta. Onneksi mun historia on melko mukiin menevä: äiskä adoptoi mut kaksitoista viikkoisena. Typössä kävin vain kerran: sillä reissulla opin hitusen vapaan kissan elämästä. Kiersin lähimetsän, saalistin kärpäsiä, tein elämäni leiskauksen taivaan tuuliin, vältin välikohtauksen naapurin kissojen kanssa pakenemalla häntä koipien välissä talon alle, vintillä nuuhkin menneitten aikojen tuoksuja ja lemuja, raavin pärekattoon nimmarin, törmäsin kuolleeseen hiireen ja paljon muuta.
Misun elämä ei ollut pitkä, mutta paljon pitempi kuin äiskän toisen kissan Petterin. Äiskä luki mulle kirjoittamansa tarinan Petteristä, voi pientä kissapoikaa, osasi jo pyydystää paisteja, mutta joutui ihmispyydystäjän saaliiksi. Mua niin itketti kun kuulin tästä!
Kuvassa on Misun kolme poikasta kesällä 1988.
Äiskän ja poikansa Jannen ensimmäinen loma Typön autiotalossa! Kuvan kamarissa taas syntyi äiskä vuonna 1945.
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)