perjantai 31. tammikuuta 2014

Lunta ja lunta tupaan

 


lunta odotettavissa yöstä alkaen.
Herättyämme teimme joka- aamuisen kurkkaa ulos tempun. Tänään yllätykseksemme tienoo kukki valkeena. Äiskä avasi tummennuslämmitysverhot ja jäi katselemaan maisemaa. Mä hyppäsin messiin. Teki mieli partsille. Ja ei tehnyt. Ja teki. Me avattiin uksi. Kaksioon satoi lunta. Pyydystimme hiutaleita suoraan suuhun. Ihana aamunavaus. Jälkemme lumessa: äiskän villasukkain, mun paljain tassuin. Lunta katoilla ja puissa. Ties vaikka pääsemme pulkkamäkeen.

torstai 30. tammikuuta 2014

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Mikä kolina

naukasin yöllä äiskälle
en tiiä mulle vastattiin

piileksin sängyn perimmäisessä nurkassa
nukuinkin siellä

kolina loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin

yö vaihtui aamuun
aamu päivään

sain äiskän hereille
siis pystyyn
huudeltuani tunnin

kolinan syykin selvisi
osa imuria ja rikkalapio olivat selvitelleet välejään yön tunteina
niin traagista, tuumimme äiskän kanssa

Missä latva kohoo korkealle


perjantai 24. tammikuuta 2014

Meillä tikkaat palvelevat

myös näyttämönä. Nanna esitti meille illalla nukke- näytelmän ja mä yritin saada hökötyksestä verhokeinun.
Ai että minkä, kysytte. Ja vastaan, roikuin tuossa kankaanpalasessa yhden tassun kynsin. Roikuin ja roikuin, kunnes äiskä pelasti mut tukevalle lattialle. Meinas tulla suru puseroon ja tulikin. Onneksi ei kuitenkaan kynsi irronnut.
Pakkanen paukkuu edelleen. Sitä pauketta näyttää riittävän vielä pitkään. Ihan jees, sanon minä.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Viiviiiiiii


joko aamupala on tarjolla!

- Miks aina minä?
- ai, ainako?
- Ainakin x 6
- höpö, höpö, höpönassu!
- En oo mikään Wagner.
- laita kaffee päälle, please!
- Kynnet kuluu.
- laite on ladattu.
_ Ai ladattu kuin tussari?
- just niin.
- Ammu ite äiskä - mua pelottaa!

Ja sitten

äiskä laahusti suihkun kautta keittiöön, toimi kuin kone, söi, joi, luki, maastoutui sohvaan, kuunteli kirjaa, nukahteli, kuunteli lisää. Mun ruokakuppi ammotti tyhjänä aina iltapäivään. Mielistelin, leikin, kerjäsin, tein kaikkeni saadakseni äiskän huomion.

Ja viimein

kaikki on kuin ennen: kuin aina ennen.