näky nauratti ja äiskä onnistui vangitsemaan hekotukseni Nikonillaan
Pancho katseli suurilla pojansilmillään, ensin mua, sitten äiskää ja ehdotti, että korkkaisimme herkullisen tuoksuiset joululahjamme; pysyvän talven kunniaksi, kuulemma... miauuu...ajattelin aivan samoin, mutta äiskä jarrutteli ja päätti meidän puolesta säästää lahjat aatoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti