Päivät ovat

kuluneet äänikirjoja kuunnellen, myrskyjä ja sateita pidellen, äiskää ootellen, kutiavaa nahkaa raapien ja kaluten, mattoa pieksäen, verhoja repien, herkkuruokia ahmien, nukkuen, nukken ja nukkuen.
Olen kuullut, Renatan sodan, Munron, Liian paljon onnea, Westön, Kangastus 38, Äidin lokikirjan, Globaali kamppailu oikeudesta veteen ja ja varmaan muitakin kirjoja, mutta kuten äiskäni minäkin unohdan kuulemani tai lukemani opukset valitettavan pian ja kuten äiskäni minäkin nautin kuulemistani tarinoista ja asioista, jopa opin jotain, mutta, mutta kai meidän on aika mennä testauttamaan mikä aivoissa mättää, kun lähimuisti ei enää toimi kuin ennen.
Katsotaan kumpi meistä joutuu omaishoitajaksi. Kissana saattaisin olla tehtävään sopiva. Myötäeläin äiskälle!