Metro äiskälle

ja mulle "mitä lie lukemista." Äiskä sanoi ettei tiedä onko teksti kiinaa tai japanii: mä päätin ottaa asiasta selvää ja tavasin tunnin jos toisenkin. Googletin. Kävin syömässä. Googletin lisää. Otin nokoset. Tavasin. Söin välipalaa. Jatkoin. Jatkoin ja jatkoin: jokohanmäkumahutan jne... Piirtelin auttaviksi kasvaneilla kynsilläni  merkkejä liinaan, kirjahyllyyn, sohvaan. Pääkoppa kiehui, kohisi, humisi.

Kuka auttaisi mua. Kamut löytyykö yhtään ymmärrystä?

Kyselee Viivi!

Matkalla kauppaan

äiskä bongasi lasten rakentaman majan ja innostui kuvaamaan sitä alta, päältä ja keskeltä. No, ei nyt sentään, mutta muistoja (kuulemma) oikein tulvi mieleen. Niin omia lapsuudesta, kuin pojan serkkuineen rakentamista majoista Typpöön tai Puumalan lomalla Saimaan rannalle tai tai vaikka minne: Nuolen puiston lukuisat majat lähimetsään, Haukan lumimajat Koffin rinteisiin, majat Keskuspuiston metsiin, majat lomakotien metsiin...

Apua mistä olenkaan jäänyt paitsi. En vissiin mistään. Peitto niskaan ja majailemaan.
On niin sisäsiistiä, että!

Mungot

vai lohi geelissä? (siinäpä kysymys)

Nälkä kurnii jo

Äiskäää, eiiii

Lunta lunta

ja aina vain lunta!

Lätsäpää

Voi voi

olisin halunnut, mutta -

En päässyt peliin mukaan

Lumien aikaa

Eilen tuprutti tunnin - ja sakeasti, sanon mä!

Kurkistus

Tyrannosaurus rex

yritti estää dinosauruksia ryöstämästä munia pesistään.

Minä kilttinä kissana

ja leikkisänä.
Minä sellaisena kuin ihmiset toivoo
ihana, lutunen, söpö
Viivi, Virveli, Viiputti

ja
kuitenkin
kaikkein mieluiten
olisin
aina, aivan aina
minä ihte
vain ja ainoastaan mä ite!