Rusinoista, paperista, höyhenistä ja voista, sanoi äiskä. Mulle sopii, naukaisin. Siinä kaikki. Muuta ei oo juteltu. Oltu vaan. Oleksittu. Ootettu iltaa. Omimpaa aikaamme. Kuvakin on vanha. Äiskä on lopettanut kuvien käsittelyn. Samoin äänikirjojen kuuntelun.(se kun ei pysy hereillä edes kymmentä minuuttia, ei kun ei, oon seurannut tilannetta syksyn ja ilkeillyt siitä äiskälle) Hesarin tabloidi näyttää vaativan totuttelua ja ja... Mistä on vanhat äiskät tehty? Ärinästä, natinasta, rutinasta ja voista. Yhteistä siis voi. Voi, voi sentään. Tulis äkkiä maanantai, marisi äiskä. Mitä, miksi maanantai, naukasin. Olisi taas yksi tutkimus ohitettu, vastasi äiskä. Jännitystä siis ilmassa. No, huh, huh..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti