Ei niin maistuvan aamupalan ja lehtien jälkeen sain turkkiini kunnon kampauksen. Ensin kävi käsky kuin koirille: paikka. Otin äiskän mieliksi paikan ja kampa alkoi viuhumaan. Että teki hyvää. Edelliskerrasta vierähti aikaa. Paljon. Todella paljon. En muista milloin kerta oli. Nyt lähes jokainen karva käsiteltiin. Kiitollisena jäin lämmittämään äiskän sääriä.
Ja niin kuin näkyy, äiskä ei jaksanut kuunnella saapuneita kirjoja, vaan avasi kuvankäsittelyohjelman. Kesäisiä tunnelmia Kalajoen kaupungista olkaapa hyvät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti